Myönnän että olen tähän pahaan tapaan syyllistynyt ja sortunut. Monia kertoja olen ollut lopettamassa ja lopettamassa ja aina, useimmiten kaverit saavat minut siihen palaamaan. Hyi minä!
Joskus jos saankin tahdonvoimaa asiaan eikä mieleni edes tee mieli tupakkaa niin sitten kaverit ihan tahallaan tarjoaa askista tupakkaa että ota tästä kun en jaksa yksin polttaa. Huoh. -.-
Ja tiedän, tommoinen ei ole oikeastikaan mitään kovinkaan kaverillista käytöstä. Mutta nyt kun olen löytänyt sen oikean, liikunnallisen harrastuksenkin ja aion parantaa ruokavaliota, niin mikä olisikaan parempi muutos kuin savuttomuus?
Avuksi joudun tietysti tarpeen tullen ottamaan purkkaa tai imeskelytablettia, mutta eiköhän tällä selvitä. : ) Yritys on ainakin kova.
Ensimmäinen savuton päivä nro. 1. Tällä ei vielä juhlita, mutta jos viikko menee hyviin niin on jo aihetta iloon.
Haluan lopettaa tupakoinnin ihan yleisen terveyden kannalta, tiedän mitä se aiheuttaa sille ja elimistölle enkä todellakaan halua itselleni samanlaista kohtaloa. Tiedän kyllä ihmisiä, jotka vielä polttavat, vaikka ovat onnekseen selvinneet hengissä keuhkosyövästä, mutta eihän se mitään opeta heille enää kun tapa on niin juurtunut.
Ei enää vain pysty lopettamaan, kun on vuosikymmeniä polttanut. Itse tunnustan tupakoinnin aloittaneeni 5 vuotta sitten... kamalaa, miten pitkältä tuo jo kuullostaa.
Mutta sitten blogin pääaihe eli tupakointi ja hiukset. Miehillä ja naisilla tupakointi saattaa aiheuttaa ennen aikaista kaljuuntumista ja aivan varmasti se aiheuttaa hiusten ohenemista. Siinä taas yksi plussa savuttomuuden puolesta.
Toivottakaa onnea! : )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti