Kivennäisaineet
10.8.2010
Natrium,
kalium, kloridi, fosfori, kalsium, magnesium, rauta, sinkki, kupari,
seleeni ja jodi. Kivennäisaineilla on paljon tehtäviä.
Suomalaiset
saavat suosituksiin nähden riittävästi kivennäisaineita. Natriumia
(suolaa), fosforia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia saadaan
runsaasti, mutta muidenkin kivennäisaineiden saanti ylittää suosituksen
lukuun ottamatta rautaa, jota naiset saivat liian vähän.
Kivennäisaineet
on tapana jaotella elimistössä olevan ja tarvittavan määrän mukaan
makro- ja mikrokivennäisaineisiin (tai hivenaineisiin).
Makrokivennäisaineita tarvitaan yli 100 mg päivässä,
mikrokivennäisaineita alle tämän.- Makrokivennäisaineet: natrium, kalium, kloridi, fosfori, kalsium ja magnesium
- Mikrokivennäisaineet: rauta, sinkki, kupari, seleeni ja jodi
Kivennäisaineiden tehtävät
Elimistössä
kivennäisaineilla on monenlaisia tehtäviä. Niiden avulla säädellään
muun muassa entsyymireaktioita, hermoimpulsseja, lihasten supistumista,
elimistön happo-emästasapainoa ja nesteiden osmolalisuutta,
energia-aineenvaihduntaa ja proteiinien muodostumista. Ne ovat osa
mainittuja tapahtumaketjuja tai niissä tarvittavia yhdisteitä.
Erityistehtävät
Kivennäisaineilla
voi olla myös erityistehtäviä: kloridia tarvitaan mahan suolahapon
valmistamiseen, rauta osallistuu hapen kuljetukseen ja jodi on osa
kilpirauhashormoneja. Kalsiumia, fosforia ja magnesiumia varastoidaan
luustoon, ja ne ovat osa luun rakennetta. Luustossa on pieniä määriä
myös muita kivennäisaineita.
Kivennäisaineet
Natrium (Na) ja kloridi (Cl)
Natriumia
(Na+) ja kloridia (Cl-) on pääosin solujen ulkopuolisessa nesteessä
(esim. plasmassa) sekä kudoksissa, kuten luustossa. Niillä on tärkeä
tehtävä säädellä plasman osmolalisuutta. Elimistö säätelee natriumin ja
kloridin tasapainoa tarkasti. Jos esimerkiksi natriumia on liikaa,
meille tulee jano ja natriumia eritetään virtsaan enemmän.
Mistä natriumia ja kloridia saa?
Länsimainen
ruokavalio sisältää natriumia ja kloridia moninkertaisesti tarpeeseen
nähden. Natriumia saadaan ravinnosta riittävästi, vaikka itse ei lisätä
suolaa laisinkaan ja elintarvikkeet valitaan vähäsuolaisina. Valitse
mielellään leipää, joka sisältää suolaa alle 1 %.
Suomalaiset
saavat eniten natriumia leivistä, liharuoista, lihavalmisteista,
kalaruoista sekä juustoista. Runsaasti suolaa sisältäviä elintarvikkeita
ovat mm. makkarat, lihaleikkeleet, kalasäilykkeet, savustettu kala,
sillit, sinihomejuustot, fetan tyyppiset juustot, oliivit ja monet
mausteet, kuten soijakastike, ketsuppi ja sitruunapippuri.
|
Suola on natriumia ja sitä saadaan yli tarpeen.
|
Kalium (K)
Kalium
sijaitsee pääosin solujen sisällä. Solujen toiminta häiriintyy, jos
kaliumin määrä solun ulkopuolella ei pysy tietyissä rajoissa. Tähän
tasapainotilaan vaikuttavat myös natriumin ja kloridin määrät. Kaliumia
voisimme saada nykyistä enemmän ja natriumia nykyistä vähemmän. Siitä
olisi etua mm. verenpaineen kannalta.
Mistä kaliumia saadaan?
Maito,
peruna, kahvi ja täysjyvävilja ovat suomalaisille tärkeitä kaliumin
lähteitä. Saamme sitä paljon myös kasviksista, hedelmistä ja marjoista.
Alla esimerkkejä muutamien ruoka-annosten kaliumpitoisuuksista:
|
Maito ja täysjyvävilja ovat hyviä kaliumin lähteitä.
|
Fosfori (P)
Valtaosa
fosforista sijaitsee luustossa. Lisäksi sitä tarvitaan muun muassa
energia-aineenvaihduntaan, happo-emästasapainon säätelyyn ja osaksi
monia yhdisteitä. Sitä on enemmän solujen sisällä kuin ulkona. Munuaiset
säätelevät fosfaatin määrää elimistössä.
Mistä fosforia saadaan?
Fosforia
saamme eniten maitoa, viljaa ja lihaa sisältävistä ruoista.
Yksittäisiä, runsaasti fosforia sisältäviä elintarvikkeita ovat
sulatejuustot, leseet, siemenet ja kananmunan keltuainen.
|
Esimerkiksi siemenissä on fosforia.
|
Kalsium (Ca)
Kalsium
on elimistön yleisin kivennäisaine. Se sijaitsee pääasiassa luustossa,
joka on elimistön kalsiumtasapainon säätelykeskus. Alle yksi prosentti
kalsiumista on veressä ja elimistön nesteissä sitoutuneena proteiineihin
tai kationina (Ca 2+) valmiina erilaisin tehtäviin. Kalsium osallistuu
muun muassa veren hyytymiseen, hermoimpulssin kulkuun ja lihasten
supistumiseen. D-vitamiini edistää kalsiumin imeytymistä.
Mistä kalsiumia saadaan?
Maitovalmisteet
(maito, piimä, jogurtti, juusto ja niitä sisältävät elintarvikkeet)
ovat suomalaisille tärkein kalsiumin lähde. Kalsiumia on paljon myös
ruotoineen syötävissä kaloissa, pähkinöissä, manteleissa, suklaassa,
seesaminsiemenissä ja soijapavuissa. Alla on esimerkkejä joidenkin
ruoka-annosten kalsiumpitoisuuksista:
|
Maitovalmisteet ovat suomalaisten tärkein kalsiumin lähde.
|
Magnesium (Mg)
Yli
puolet magnesiumista sijaitsee luustossa, loput lihaksissa ja
pehmytkudoksissa. Magnesiumia on runsaasti solujen sisällä sekä
solukalvojen fosfolipideissä. Sitä tarvitaan energia-aineenvaihduntaan
sekä lukuisiin muihin elimistön reaktioihin ja säätelytehtäviin.
Mistä magnesiumia saadaan?
Suomalaisten
magnesiumin päälähteitä ovat ruisleipä ja maito. Jos haluat varmistaa
magnesiumin saantisi, valitse leipä, riisi ja pasta täysjyväisinä ja
käytä maitovalmisteita. Myös liha, kala ja siemenet sisältävät paljon
magnesiumia.
|
Ruisleivässä on magnesiumia.
|
Rauta (Fe)
Valtaosa
raudasta on osa hemoglobiinia, jonka tehtävänä on kuljettaa happea
keuhkoista kudoksiin. Lihasten happitilanteesta huolehtii rautaa
sisältävä yhdiste myoglobiini. Lisäksi rautaa tarvitaan muun muassa
rautaa sisältäviin entsyymeihin. Elimistön rautavarastot sijaitsevat
luuytimessä, pernassa ja maksassa. Raudan imeytymiseen vaikuttaa eniten
elimistön rautatilanne.
Mistä rautaa saadaan?
Suomalaiset
saavat eniten rautaa viljavalmisteista, toiseksi eniten lihasta. Jos
leivän tai puuron kanssa nautitaan jotain C-vitamiinipitoista sekä
esimerkiksi lihaa, jossa on hemirautaa, se parantaa leivästä tulevan
raudan imeytymistä. Jos raudan saanti on niukkaa, kannattaa ensitöikseen
lisätä hemirautaa sisältävien ruokien käyttöä. Näitä ovat muun muassa
lihaa, kalaa, broileria, maksaa tai verta sisältävät ruoat. Lisää
aterioille myös C-vitamiinia eli paprikaa, kaaleja, sipuleita ja
juureksia, hedelmiä, marjoja tai täysmehua.
|
Liha on viljavalmisteiden jälkeen toiseksi tärkein raudan lähde.
|
Sinkki (Zn)
Sinkki
on joka solun kivennäisaine. Sitä on eniten lihaksissa ja luustossa,
mutta sen vaikutuskohteita ovat muun muassa iho, haima ja silmät. Se on
pääosin entsyymeihin sitoutunut kivennäisaine, joten sillä on lukuisia
tehtäviä. Sitä tarvitaan kasvuun, kehittymiseen ja vastustuskyvyn
ylläpitämiseen.
Mistä sinkkiä saadaan?
Kolme
elintarvikeryhmää on suomalaisille yhtä merkittäviä ja ylivoimaisesti
tärkeimpiä sinkin saannin kannalta: vilja, maito ja liha. Samat
ruokaryhmät toistuvat lähes jokaisen kivennäisaineen kohdalla, koska ne
kuuluvat suomalaiseen ruokakulttuuriin. Iso osa suomalaisista käyttää
niitä joka päivä.
Viljatuotteista erityisen paljon sinkkiä sisältävät leseet, maitotuotteista juustot ja lihatuotteista maksa.
Jokainen seuraavista ruoka-annoksista sisältää suunnilleen päivän tarpeen sinkkiä:
|
Juustot, leseet ja maksa sisältävät erityisen paljon sinkkiä.
|
Kupari (Cu)
Kupari
on sinkin ja magnesiumin tavoin monessa mukana, koska se on osa
entsyymejä. Se osallistuu elektronien kuljetukseen, raudan
aineenvaihduntaan, keskushermoston toimintaan sekä sidekudosproteiinien
muodostumiseen sydänlihaksessa, verisuonissa ja luustossa. Kupari
vaikuttaa ihon, silmien ja hiusten väriin. Yhdessä seleenin ja sinkin
kanssa se puolustaa elimistöä hapen vaikutuksilta. Kupari ei yleensä
varastoidu.
Mistä kuparia saadaan?
Kuparia
saamme eniten viljavalmisteista. Lisäksi merkittäviä lähteitä ovat sekä
liha että maito ja niistä tehdyt valmisteet ja ruoat. Näistä lähteistä
saamme noin 70 prosenttia ravinnon kuparista. Viidennes kuparin
saannista on peräisin kasviksista, perunasta, hedelmistä ja marjoista.
Naisilla hedelmät ja marjat ovat tärkeämpi kuparin lähde kuin miehillä
ja yhtä tärkeä lähde kuin maito tai liha.
|
Eniten kuparia saadaan viljavalmisteista.
|
Seleeni (Se)Seleeni on antioksidantti. Se muokkaa elimistössä syntyviä haitallisia aineita haitattomiksi osana glutationiperoksidaasi-entsyymiä. Seleeni kykenee sitomaan myös raskasmetalleja. Lisäksi se säätelee kilpirauhashormonien toimintaa ja pitoisuuksia. Sen kaikkia tehtäviä ei vielä tunneta. Ruoassa seleeni voi olla kiinnittynyt kysteiini -ja metioniini-aminohappoihin tai olla epäorgaanisessa muodossa. Liiallinen seleenin saanti voi johtaa myrkytykseen.
Mistä seleeniä saadaan?
Seleenin
hyviä lähteitä ovat liha ja maito sekä niistä tehdyt valmisteet,
viljavalmisteet, kalat ja äyriäiset, maksa, munat sekä siemenet.
|
Kalat ja äyriäiset käyvät tuntemattomamman seleenin lähteiksi.
|
Jodi (I)Jodi vaikuttaa kilpirauhasen hormoneissa. Siten se rytmittää koko aineenvaihduntaa ja vaikuttaa stressin sietoon. Jodin puutos heikentää kilpirauhasen toimintaa, suurentaa sen kokoa ja voi johtaa struumaan.
Mistä jodia saadaan?
Maito
ja maitovalmisteet ovat suomalaisille jodin päälähde. Niistä saamme
noin 40 prosenttia ravinnon jodista. Ruokasuola on toiseksi tärkein
lähde, vaikka teollisuus ei pääsääntöisesti käytäkään joditettua suolaa.
Muita jodin lähteitä ovat viljavalmisteet ja näitä sisältävät ruoat ja
elintarvikkeet sekä kalat ja kananmunat.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti