TRESemme Naturals

Löysin kylppärin kätköistä tämän näköiset putelit:

TRESemme Naturals

Huonoksi onnekseni hoitoaine oli ihan lopussa. Täytynee käydä huomenna tai ylihuomenna ostamassa. Shampookin alkaa olla vähissä, joten hetken mielijohteesta tekaisin päähäni sitten tätä. En muistanutkaan et hiuksista tuli näin pehmeet, en oo pitkään aikaan käyttänyt näitä ja aloin sitten aikani kuluksi lukea kyljessä olevaa selostetta. Tuolta sivuiltakin saa muuten ihan loistavaa tietoa tuotteesta.

Onko muilla kokemuksia? Mä en voi muuta kuin kehua. Tuo olis nyt Anttilassa tarjouksessa, just tänään silmäilin... huoh. Pitäskö?

KUTEN SANOTTU, mä vaihtelen näitä shampoita ja hoitoaineita. Se kun on hetken erossa jostain tuotteesta niin sitten ei enää muistakaan oliko se sittenkin parempi ja pakko kokeilla uudestaan. Äh, en tykkää. 

Haluisin itekkin pysyä vaan yhdessä tuotteessa. Tällä hetkellä mulla on kolme tuotetta tuolla kylppärissä, mut kaikkia ei voi käyttää yhtäaikaa. : D 

Oon kyllä yrittäny risteyttää niitä keskenään joten kuten, kun joillain noilla merkeillä ei oo niin hyviä hiusnaamioita ku toisilla. Aattelin ainakin jatkaa XZ:n hoitosuihkeen ja hiusnaamion käyttöä ja käyttää nyt AINAKIN vähän aikaa tota Naturals:ia.

TOSIN siihen en yhdy et hiukset ois 10X vahvemmat käyttökerran jälkeen. Se kuullostaa liioittelulta ja sitä se kyllä mun mielestä onkin. Pehmeämmät nää kyllä on, ei siin mitään, mut en koe et nää ois mitenkään vahvemmat. : D

No, pakkohan sen on jollain lauseella myydä. Mut jos lause on tyhjä ja merkityksetön niin sillä ei pitkälle pötki. Mut sille nostan hattua et tuo on silikonitonta. <3

P.S. Muru on tosissaan ihastunut siihen TRESemmen Split End Repair-hoitosarjaan (shampoo ja hoitoaine!), on kuulemma tosi hyvää ja hiuksista tulee ihanan tuntuiset... hmm... no, mikä sopii kenellekin. ^^ Kjeh kjeh.

Pitkien ja paksujen hiuksien salaisuus (ko?)

Olemmeko me turmelleet hiuksemme niin, ettemme saa millään sellaisia pitkiä hiuksia, jotka olisivat oikeasti paksut ja hyvinvoivat? Ihmettelemme, miksi hiukset kasvaessaan takkuuntuvat, katkeilevat ja hamppuuntuvat, eikä niitä tahdo mitenkään saada hyvännäköisiksi.

Sitten käytetään vitamiinilisiä ja shampoita uskoen niiden korjaavan ongelman kuin itsestään. Useimmiten ei kuitenkaan käy näin. Sitten kun nähdään kaupungilla tai muualla näitä ihmisiä, joilla hiukset ovat taivaallisen paksut, ihmetellään että ovatkohan nuo pidennykset ja jos ne ovat aidot niin hänellä on varmasti joku taikakonsti niihin.

Olen miettinyt tätä jo pitkään itsekseni ja tajusin, että joka ainoa sellainen ihminen, jolla on ns. "taivaallisen" paksut ja pitkät hiukset, ovat olleet täysin värjäämättä niitä ja ne poikkeustapaukset, jotka ovat värjänneet ja heillä on silti pakus pitkä tukka, myöntävät, että joka värjäyskerralla lähtee niin paljon hiuksia, että he miettivät mahtavatko niitä olla enää päässä sen jälkeen kun väri pestään pois ja ovat vakavissaan ajatelleet lopettavansa hiustenvärjäilyn. Niin kuin myös minä.

Itsekin muistan, kun itselläni oli omanväriset hiukset enkä koskaan värjännyt niitä niin olivat paljon tuuheammat ja paremmannäköiset kuin ikinä sen jälkeen. Siksi oonkin päättänyt nyt pärjätä kokonaan ilman hiusvärejä ja leikellä tätä värjättyä osaa vähitellen pois SITTEN kun olen saanut siitä tarpeeksi pitkän niin että muutaman sentin lyhennys silloin tällöin ei haittaa (eikä näy).

En uskalla leikellä näitä niin radikaalisti että leikkaisin heti värjätyn osan pois. Lisään tähän muutaman linkin hiusväreistä, lähteestä Wikipedia:

"Kevytväri

Kevytvärillä ei voida tehdä suuria värimuutoksia. Sillä on mahdollista ainoastaan tummentaa tai kirkastaa omaa hiusväriä, koska kevytvärissä käytettävä hapetin luovuttaa vähemmän happea. Myös vaikutusaika hiuksissa on pienempi kuin kestovärissä. Kevytväri kestää väristä riippuen 10-20 pesua. Huokoisissa eli paljon värjätyissä, kuivissa ja käsitellyissä hiuksissa kevytväri kestää jopa kauemmin kuin kestovärit."

"Kestoväri

Kestovärillä voidaan saavuttaa suurempi värimuutos kuin kevytväriä käytettäessä. Vain kestoväri pystyy täysin peittämään harmaan värin hiuksissa. Kestoväri ei peseydy täysin pois hiuksista koskaan. Kestoväri haalenee kyllä ajan myötä, mutta ei lähde täydellisesti pois, poikkeus on vaaleassa sävyssä, se ei lähde pois kuin vain odottamalla, että oma hiusväri kasvaa. Ainoa keino päästä kestoväristä kokonaan eroon on värinpoisto."

"Värinpoisto

Hiusväriä poistetaan kahdella tavalla: joko hapettamalla tai pelkistämällä eli emäksisellä tai happamalla värinpoistolla. Värinpoistossa poistuu sekä hiusten oma luonnollinen väri että keinotekoinen hiusväri. Joitain hiusvärejä kuten metallivärejä ei saada pois välttämättä kummallakaan näistä menetelmistä. Jos hiusväri on voimakkaasti kerrostunut, sen poistaminen voi olla hankalaa, jopa mahdotonta. Värinpoiston jälkeen hiukset ovat lähes poikkeuksetta keltaiset tai oranssit, riippuen lähtökohdasta.

Värinpoisto on hiuksille tehtävistä kemiallisista käsittelyistä hiuksia eniten kuluttavin, joten väripoistoa ei suositella käytettäväksi moneen kertaan, varsinkaan jos hiukset ovat jo valmiiksi huonossa kunnossa."

"Suoraväri

Suoraväri on poispeseytyvä väri. Väri kiinnittyy ainoastaan hiuksen pinnalle suomukerroksen päälle. Suoraväri kestää noin kahdeksan pesua. Suoravärillä voidaan elävöittää hiusväriä ja sillä voidaan taittaa esimerkiksi hiuksen ei toivottua vivahdetta, kuten keltaisuutta, tai liikaa punaisuutta. Muista hiusväreistä poiketen suoraväri ei vahingoita hiusta lainkaan."

Ehkä ainut - jos joskus vielä satun värjäämään - väri millä värjäisin olisi suoraväri ja vain ja ainoastaan enää raitoja. Ja ehken niitä joudu kuitenkaan enää ottamaan jos tämä värjätty osuus tästä vielä haalistuu eikä raja näy enää niin selkeästi. 

En siis lopeta minkään allergisien reaktioiden takia - niitä mulle ei oo koskaan tullut - mutta kyllä niistäkin saa niskakarvat pystyyn kun lukee juttuja netistä. Juuri sellaisillekin on niitä tullut että on vaan värjäilty vuodesta toiseen eikä oo ikinä ollu mitään ongelmaa ja sitten yhtäkkiä...

Kai se jollekin ainesosalle altistuminen sitten aiheuttaa. Tiedä häntä?

Hurjia juttuja tuolla netin keskustelupalstoilla kyllä tästä allergisista reaktioista - puolin ja toisin. Toisaalta kun ajattelen niin voi olla että kiitän vielä itseäni jonain päivänä siitä että päätin lopettaa värjäyksen. : )

Enkä tosiaan tuomitse ketään, joka hiuksiaan värjäilee, se ei vain enää ole minua varten eivätkä hiukseni kestä sitä. Haluan takaisin ihanat luonnolisen väriset hiukseni, vaikka ne saattavat hiukan tylsistyttää ajanmyötä.

Haluan vain pitää hiukseni päässä nyt niin kuin myös jatkossakin. ^^

Puolueettoman kaverin mielipiteet

Noniin. Tervehdys taas! Ja jälleen - monettakohan kertaa? - PAHOITTELEN tätä kirjoitustaukoa ja näitä vähäisiä postauksia ja sitä etten oikein tahdo saada niihin mitään kunnon aihetta. Voevoe, mulla ei oo pitkään aikaan ollu näin kiire ja sitten vielä sekin, kun en oo kämppään saanu ees vielä sänkyä - niin en tosiaan saa rauhassa kirjotella mitään muuta ku sillon ku muru lähtee yöksi jonnekin muualle (aikainen herätys).

I'm so sorry. Mutta nyt ilmaantui loistokas tilaisuus ja ilman muuta käytän sen hyväkseni. Buahah. ^^

Mutta mua ihan tosissaan on jo pidemmän aikaa vaivannut kommentit erään ystävän tai no, kaverin suusta, että mulla on niin ohuet hiukset, että polkkatukka vaan ja ettei mun hiuksia kestä katsella kun ovat niin ohuet. No, tänään sitten kysyin eräältä toiselta naapurilta ihan rehellisen ja PUOLUEETTOMAN mielipiteen näistä hiuksista. En kertonut siis mitään tämän toisen kaverin kommentesta ohuudesta ja kuivuudesta yms.

Ja sain kuulla, että nämä on tosi hyvän näköiset, raidat ehkä piristäisivät hieman, mutta jos niitä pitäisi leikellä niin korkeintaan 1-2 cm että saa latvoihin tasaisuutta (paremman näköinen), mutta ei YHTÄÄN sen näköinen että olisi kaikki pitänyt leikata pois - niin kuin tämä toinen - hiuksiani haukkunut - sanoi.

Ja pah. Taitaa olla sillä haukkujalla nyt ihan omien korvien välissä jotain vikaa. Sanonpahan vaan.

Ja hän myös ilmoitti että luokittelisi hiukseni pääosin vyötärön mittaisiksi, JEI! Ottaen huomioon tietty että kun mulla on siis lievästi laineikkaat tai oikeestaan luonnonkiharaa latvoissa et sekin vaikuttaa - mutta siis suoristettuina nää ois suurin piirtein vyötärölle! Olin kyllä niin onnellinen sen mielipiteen ja vastauksen kuultuani. 

: )

Tavoite on siis pikkuhiljaa täyttymässä. Ensi kesänä voin olla vihdoin hiuksiini tyytyväinen. <3

Hiukset ensi kesänä...?

Kesä. <3 Justhan se loppu, mut mä niin toivon et se ois taas. : D Tulee ikävä. Pah, oli kyl aika sateista eikä niin lämmintä kuin oisin halunnu, mutta silti! Talvessakaan ei siis mitään vikaa ole, mutten pidä kylmästä. Enkä siitä että jatkuvasti saa olla varovainen ettei kaadu ja jotain mee poikki. 

Jouluaatto on kiva. LAHJOJA! Ja se iänikuinen reissu kotikaupunkiin. -.- Mut sit kyllä saa ruokaa ja kaikkea mukavaa. Ja murulle on kiva keksiä kaikenlaisia lahjoja. ^^

Joka kesä mä vannon, et tänä kesänä mä teen joka päivä kaikkea mukavaa ja ennenkuulumatonta ja tästä kesästä tehdään se paras ja unohtumaton. Ja mitä mä oikeasti teen? Lahnailen kotona.

No kyllä mä jotain teen - festarit, mökkeily, ulkona istuksiminen. <3 Ne on parhaita. Ja tietty se että saa viettää laatuaikaa kavereiden seurassa. 

Mutta arvatkaapa mitä mä eniten odotan ensi kesässä? : D No tietty sitä, et vihdoin silloin jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan (että en siis OIKEASTI anna kenenkään leikellä näitä hiuksia) niin mä oon vihdoin ja viimein tyytyväinen mun hiuksiini. Näihin pitäisi tulla se ainakin reilut 10 cm lisää ensi kesään mennessä. Maltan tuskin odottaa. <3

Eilen puhuttiin murun kans hiuksista kolmelta aamuyöllä. (::::D) Joo... en tiiä. Teki vaan mieli höpötellä ja korjata muutama väärinkäsitys mitä murulla oli hiuksista ja niiden hoidosta. En kyllä tiiä uskoko se puoliakaan mun puheesta, mutta yrittänyttä ei laiteta. 

Mikään ei oo kauniinpaa tässä maailmassa kun kauniit hiukset. <3 Ja siitä puheenollen, täällä päin bongattu taas sellaiset kaksin kappalein! Lukiolle kun eilen menin kahdentoista aikaan istumaan ja tekemään läksyjä ja muistiinpanoja niin siinä pihalla odotellessani ohi käveli naishenkilö jolla oli NIIN UPEAT HIUKSET että mulla meinas kirjat pudota maahan!

Korkealla ponnarilla laitettu, kullanruskeat (vaaleat) PIITKÄN PITKÄN PITKÄN PITKÄT hiukset. Siis varmaan polvenmittaiset hiukset oli, ellei enemmänkin. Ja niin kauniit. <3 Toiset upeat hiukset näin tänään, vanhemmalla naisella siis - hiukset oli jo harmaantuneet, mutta oli ihanan tuuheat ja hienolle kampaukselle laitettu. Uskomatonta. Ihanaa että näitä vanhempiakin naisia näkee pitkähiuksisina vielä nykyään. <3

Mä oon päättänyt, etten anna KENENKÄÄN leikata näitä, mutta silti mä pelkään et kun joku tarpeeksi painostaa niin mä annan periksi. Niin EI saa käydä. Ei nyt kun oon vihdoin saavuttamassa tavoitteeni. Toivotaan etten anna periksi ja oon ensi kesänä onnellinen kauniiden hiusten omistaja. <3

Uskokaa unelmiin.

Värjäyksestä luopuminen part 1

Nyt ollaan oltu noin reilu kuukausi ilman hiusväriä. Lyhyt aika, mutta hyvin sujuu, noin reilun 2 cm juurikasvusta huolimatta mun ei tee mieli ees värjätä näitä. Kaksihaaraisten leikkelykin on jäänyt vähemmälle. Nyt leikkelen ehkä kerran 1-2 viikossa jos silloinkaan. En oo vaan ehtinyt / viitsinyt / jaksanut... jotain. : D

Eikä niitä nyt enää tartte edes niin usein. Kyllähän niitä edelleen on mut ei ne enää niin paljon haittaa. Tasoitin tässä muuten hiuksista muutaman millin ihan lähiaikoina, et näytäs siistimmältä. Ja vahingossa meinas mennä vähän liikaakin ku innostuin, mut onneks lopetin ajoissa.

Mittanauha tällä hetkellä näyttää sellaista lukemaa (juuresta latvaan) vähän vajaa 60 cm! Oijoi, tämä on kyllä jännittävää puuhaa tämä kasvattelu. Aina tuntuu peilin edessä siltä kuin avaisi oikein isoo ja loputonta jonoa joulupaketteja. Ja se mittaus sen tekee, aina voi yllättyä. En toki voisi edes kuvitella, kuinka surullinen olisin jos mittanauha näyttäisi aina samaa lukemaa eikä tukka kasvaisi mihinkään suuntaan tai sitten jos se kasvaisi tuskastuttavan hitaasti (esim. alle 0,5 cm kuukaudessa). HYRR.

Sattui eräs huvittava juttu kaverin kanssa kun hän luuli että mulle oli n. 10 cm alueelle juurista alaspäin tehty värinpoisto. : D Oli kuulemma niin vaaleat. Niinhän ne on, kun se osio tosiaan värjättiin silloin kerran punaisella eikä millään muulla ja kun mun oma väri on aika vaalea niin kun se väri haalistuu niin näyttää tosi jännältä. : D Kaveri oli ihmeissään että miten se väri sitten noin alhaalla voi olla.

Mutta ei siinä mitään. ; ) Värjättömyys jatkuu. ^^

Tällaista tänne!

Heips taas! Ja jälleen kerran - ja loputtomasti - pahoittelen tästä pitkästä vastaustauosta... en ole VIELÄKÄÄN saanut hankittua läppäriä - olosuhteiden yms. muiden asioiden takia. : ( Mutta enköhän sen saa tässä ihan 1-2 kuukauden sisällä hankittua niin sitten voin useammin jakaa tänne näitä postauksia. : )

Onneksi nyt kuitenkin on ilmaantunut loistava tilaisuus kirjotella tänne vähän useampikin teksti. Olen nimittäin koko "yön" täällä tänään kirjoittelemassa. Ja mulla onkin niin paljon kerrottavaa, etten ees tiiä mistä pitäis alottaa. Mutta jos alotetaan ihan tästä viikosta. : D

Mutta joo, tässä kuussa on tosiaan pitänyt niin kiirettä, että en oo oikeestaan ehtiny istumaankaan päivän aikana mihinkään muualle kun töihin tai koulun penkille. Kyllä, koulua tosiaan käyn (lukiota) ja lukukauden alku on omistettu pääosin äidinkielelle. Siitäkin syystä en pahemmin ehdi tänne kirjotella, kun on noita koulujuttuja niin paljon (kuun vaihteessa kolme koetta) joihin luen joka päivä, jo nyt. Joten kiirettä pitää.

Kokeista pitäisi vielä tänään tai huomenna tehdä muistiinpanot ja yhteenveto suullista koetta varten ja kirja pitäisi vielä lukea loppuun jajaja... huoh. Toivottavasti en saa stressiä tästä. : D Olen aika hyvä stressaamaan asioista ja se ei oo mikään hyvä homma...

Mutta eiköhän tämä ensi kuussa ala sujumaan ihan hyvin. : ) Tajusin taas kerran tässä ihan vähän aikaa sitten, että munkin varmaan kannattais ostaa kalenteri... mä oon nykyään niin mestari unohtamaan asioita (en oo onneks VIELÄ unohtanu mitään tärkeää, mutta se on varmasti vaan ajan kysymys). Sellaisen voisinkin hankkia tässä joskus. Tai sitten kun on jo liian myöhäistä ja olen oikeasti unohtanut jotain tärkeää... voevoe. 

Joo ja muuttokin oli ja meni. Sen pituinen se. Mutta aika paljon oleskelen silti täällä murun luona, en oo siis vielä saanu läheskään kaikkea sinne kämppään, mm. sänky puuttuu ja sen sellaista. Ruokapöydän, sohvan, TV-tason ja tämmöisiä juttuja sain sinne viime viikolla kotiinkuljetuksineen päivineen. Katsotaan jos saisin sen pesukoneen ja sängyn vaikkapa tällä viikolla niin voisin sinne pikku hiljaa kotiutuakin.

Ja äitikin soitteli tuossa viime viikolla ja ilmoitti olevansa tulossa käymään täällä tämän kuun lopussa! VOI TAIVAS! Viimeksi mä olin joskus joulun paikkeilla - viime vuonna - vanhempien luona ja sen jälkeen en ole siellä käynyt. Ja vanhemmat eivät siis koskaan oo käyneet täällä toisella puolella Suomea, minne mä olen muuttanut. ^^

Ja sitten seuraavana päivänä täältlä me lähdetään Joensuuhun viikoksi lomaa viettämään. : ) Kaksi päivää ois sillä viikolla koulua, mutta onneksi sain sovittua sen. Pelkäsin kuollakseni että tän kuukauden äikän kurssi menis ihan pieleen sen takia, kun mä oon nyt panostanutkin siihen niin paljon. Sitten kun palaan sieltä takaisin niin on loput kaksi koetta sitten sitä seuraavalla viikolla. Toivottavasti muistan ilmottautua seuraavan kurssin kokeisiin ennen sitä reissua. (Niin, se kalenteri...)

Tänään viimeistelin kurssisuunnitelman lukiolla - ennen tuntien alkua. Homman nimi on nyt siis se, että tämän vuoden kirin kamalasti, että voisin saada paperit ja kirjoitukset päätökseen vähän lyhyemmällä ajalla kuin kolmessa vuodessa. Eli jos otan kesäkursseja - niin kuin olen suunnitellut ottavani - pääsen kirjoittamaan jo 2,5 vuoden päästä! Ellen jo aikaisemminkin. SIIS JOS kaikki menee niin kuin pitääkin. Mihin en usko. IKINÄ ei pidä luottaa siihen että kaikki menee hyvin, koska ne eivät TAATUSTI mene hyvin. VÄHINTÄÄN YKSI asia menee pieleen. Ainakin näissä tällaisissa asioissa. : D

Mutta onneksi ei ole vielä mitään hätiä mitiä, 3 vuotta on aikaa. : )

Pelkään ja jännitän jo nyt kirjoituksia... kaikilla on niin suuret odotukset ja kaikkea... toivottavasti mä pärjään. ^^ Monilla kavereilla tuntuu olevan kummallisia ajatuksia ylioppilaspaperesta - siis ne jotka on samassa lukiossa, että joko liian suuret odotukset (aion saada 10 ällää!) tai että (ei ne numerot oo niin tärkeitä, kunhan sen lakin vaan saa).

Tottakai tässä alkaa miettimään, että mitä varten mä opiskelen? Miksi mä oon täällä? MIKSI mä panostan tähän? Oon tietty miettiny yliopistoa, mutta en tiedä... oon vielä ulalla. Ehkä mä joskus voisin. Mutta mä en uskalla sunnitella tollasia asioita JUST SEN takia kun ne sitten jotenkin muuttuu.

Esimerkkinä voisin käyttää nyt erästä tuttua, jonka kanssa meillä on aika lailla samanlainen vuosi suunnitelma lukiossa. Monta kertaa ihan hänen omasta suustaan olen kuullut että suunnitelma on tehty ja se on hyvä. No, koulua on nyt kulunut n. 2 viikkoa ja kurssisuunnitelma on uusittu noin 8 tai 9 kertaa.

Muutoksia tulee koko ajan. En ymmärrä.

Mutta ei se mitään, kukin tavallaan. En puutu siihen. : )

On se kyllä mukavaa kun koulussa on kaveri. Viime vuonna olin siellä ihan yksin. : ( Ei ketään. Kyllä siinä ihan jotain erilaista ja jotain mielekkyyttä tulee opiskeluun! Etenkin kun on sellainen kaveri joka ottaa opiskelun vakavasti eikä laiminlyö sitä - eikä houkuttele minuta pahoille teille. ^^ Khej khej.

Pitäis keittää kahvia. Pannullinen. Läksyt on vielä tekemättä, mutta en pysty keskittymään siihen. EN VIELÄ. Kohta. Joskus. Keskiviikkoon asti on aikaa. Huomenna voisin keskittyä lukemiseen ja kirjoitan huomenna myös ne muistiinpanot ja sitten ryöstän ne sivualueet kaverilta. Buhwah.

Ai niin ja murun siskon kanssa piti mennä kahville. Hups.

No. Tämä poikkesi nyt vähän aiheesta. : D Keitän kahvit. Ja sitten alan kirjoittamaan JA TÄLLÄ KERTAA IHAN AIHEESTA. Mutta tässä on nyt kirjoitustauon yhteenveto. : )

Tällaista tänne, mitäs sinne?